Monen vuoden kansalaisopistohaaveiden jälkeen kansalaisopiston perustamiskokous pidettiin helmikuussa 1956 ja ensimmäinen, kahdentoista viikon mittainen lukukausi aloitettiin 23.9.1956. Toiminta rakennettiin kannatusyhdistyspohjalle, mutta kaupungin tuki oli alusta alkaen opistolle taloudellisesti tärkeää. Lapuan kansalaisopiston alkutaipaleen tohinoissa unohtui melko tärkeäkin yksityiskohta: opetusministeriöltä oli jäänyt opetuslupa varmistamatta ja sitä myöten valtionapua ei olisi ollut tulossa. Lapuan oma kansanedustaja Kustaa Tiitu otti asian hoitaakseen ja puhui opistolle opetusluvan muutamassa päivässä.
Ensimmäinen lukukausi piti sisältään psykologiaa, puhetaitoa ja kirjallisuutta, kirjanpitoa, torvisoittoa ja naisten käsitöitä, olipa valikoimissa kaksi näytelmäpiiriäkin. Kieliopintoja oli tarjolla suomen, ruotsin ja englannin kielissä. Yhdellä sadan markan ilmoittautumismaksulla, joka siihen maailman aikaan oli varsin nimellinen, sai osallistua niin moneen kurssiin kuin halusi.
Opiston rehtorina aloitti Toivo Mäki. Opistolla ei alkuvaiheissa ollut omaa toimipaikkaa, vaan kurssit järjestettiin kylien kansakouluilla. Päätoimipaikkana oli keskuskansakoulu, josta oli vuokrattu kolme luokkaa. Opistotoiminta koettiin tarpeelliseksi Lapualla ja jo ensimmäisenä syksynä opiskelijoita oli lähes 800, mikä on enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin aloittaneella Seinäjoen kansalaisopistolla.
Vuosikymmenten saatossa opistossa on toiminut useita rehtoreita, päätoimipaikka on vaihtunut, yhdistyspohjaisuus vaihtunut kunnallisuuteen. Yhteiskunnalliset muutokset ja valtion opistolle asettamat tehtävät ovat rakentaneet opistoa edelleen. Tämän päivän tilanteesta opistoelämän historiaa tarkastellen, erityisen tärkeä hetki oli Lapuan kuvataidekoulun perustaminen vuonna 2000. Kuvataidekoulu on jalostunut Taidekouluksi, joka kuvataiteen lisäksi antaa taiteen perusopetusta käsityössä, teatteritaiteessa ja tanssissa.
Vuonna 2020 Lapuan kansalaisopisto kunnioittaa juuriaan toimien yhä aktiivisesti niin keskustassa kuin kylillä. Kurssi- ja koulutustoiminnan lähtökohtana ovat paikalliset tarpeet ja asukkaiden toivomukset, yhteiskunnalliset kehittämishaasteet huomioiden. Jatkuvan oppimisen uudistus ja osaamisperusteisuuden tuominen myös vapaan sivistystyön toimintatapoihin haastaa tarkastelemaan opistotoimintaa jatkuvan kehittämisen hengessä.
Haluatko tutustua tarkemmin Lapuan kansalaisopiston historiaan? Lähteenä on käytetty Teppo Ylitalon kirjoittamaa ” Puoli vuosisataa opinteitä ja elämäneväitä” -teosta, joka julkaistiin vuonna 2006 kansalaisopiston 50 -vuotisen taipaleen kunniaksi. Teosta on saatavilla opiston toimistolta.
