Miten musiikki vaikuttaa?

Musiikkiopistolla koetaan riemua musiikista päivittäin. Kaikenikäiset muusikot harjoittavat taitojaan omaksi ja muiden iloksi. Parhaillaan on haku auki tuleville harrastajille.  Ensi syksynä mukaan pääsevät myös iäkkäämmät musiikinharrastajat. Ikivireet-ryhmä soittaa ensitahtinsa elokuussa!

Arkipäiväiset musiikin kokemukset ovat monelle tuttuja, mutta tiesitkö, että musiikkia voidaan tietoisesti hyödyntää esim. kuntoutuksessa, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Laulaminen kohentaa mielialaa, kognitiivista toimintakykyä, fyysistä terveyttä ja elämänlaatua sekä tukee puheen havaitsemista, puheäänen laatua ja puheen tuottamista. Aivoverenkiertohäiriön jälkitilasta kärsivää musiikki voi auttaa puheen tuottamisessa. Tuttujen laulujen toistaminen, niiden mieleen palauttaminen laulaen auttaa – laulu voi sujua hyvin, vaikka puhe olisi vielä hukassa. Toinen hyvä esimerkki liittyy Parkinsonin tautia sairastavan pätkittäiseen kävelyyn ja vaikeuteen säädellä omaehtoisesti omia liikkeitään. Voitko kuvitella, että musiikin soidessa ja rytmin tukiessa liikkumista takkuavat askeleet voivat muuttua sujuviksi tanssiaskeleiksi! Ihan mieletöntä! Googlaamalla löytää mielenkiintoisia videoita tästä aiheesta.

Musiikin fysiologinen vaikuttavuus perustuu sen aikaansaamaan laajaan otsa-, päälaki- ja ohimolohkojen aktivaatioon. Aivoissa rakentuu uudenlaisia yhteyksiä ja vaihtoehtoisia reittejä. Aiemmin hankalaksi koettu toiminto voi korvautua ns. uudella kytkennällä.  Samalla aivopuoliskojen välinen yhteys lisääntyy. 

Nämä neurobiologiset mekanismit ovat merkityksellisiä, mutta missään nimessä ei ole syytä unohtaa fenomenologisia, kokemuksellisia mekanismeja. Musiikki on hauskaa, tuo iloa ja virkeyttä, kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kokemusta. 

Nähdään opistolla!

Riina Holkkola
Musiikkiopiston rehtori vs.