Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet 1.1.2023 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
https://www.hyvaep.fi/
Tietoa Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palveluista ja ajantasaiset yhteystiedot löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.hyvaep.fi.
Näitä sisältöjä ei enää päivitetä ja ne tulevat poistumaan vuoden 2023 aikana.
Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Ensisijaisesti isyys tunnustetaan äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tällöin ei edellytetä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.
Tarvittaessa myös lastenvalvojan luona voi tunnustaa isyyden ennakollisesti. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle.
Isyyttä ei voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä.
Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isyyden selvittämistä on luovuttu 1.1.2016 isyyslain myötä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta molempiin biologisiin vanhempiinsa. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus sekä pyytää että kieltää isyyden selvittäminen.
Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona.
Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää kutsun äidille isyyden selvittämiseen, mikäli isyyttä ei ole tunnustettu ennakollisesti.
Jos biologista isyyttä joudutaan selvittämään oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella, tutkimusta varten tarvittava solunäyte otetaan lastenvalvojan luona suun limakalvolta tehtävällä testillä.
Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa.
Testi on helppo ja kivuton.
Lapsen isyys todetaan avioliiton perusteella lapsen syntyessä avioliiton aikana. Lastenvalvoja selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos aviopari sitä pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
Isyyden vahvistamista koskevan päätöksen tekee maistraatti. Isyyden tunnustamisella vahvistetaan isän ja lapsen sukulaissuhde, mikä antaa lapselle:
Avio- tai avoerotilanteessa vanhemmat voivat sopia lapsensa elatuksesta keskinäisellä elatussopimuksella. Lapsen oikeus saada elatusta siltä vanhemmalta, jonka kanssa hän ei asu vahvistetaan ensisijaisesti lastenvalvojan luona tehtävällä elatussopimuksella.
Elatussopimuksella lapsesta erossa asuva vanhempi sitoutuu maksamaan tuloihinsa ja maksukykyynsä nähden kohtuullisena pidettävän elatusmaksun lähivanhemmalle.
Ellei lapsen elatusta saada sovittua lastenvalvojan vahvistamalla elatussopimuksella, voi lähivanhempi hakea elatusavun vahvistamista oikeusteitse käräjäoikeudessa.
Mikäli vanhemmalla ei ole maksukykyä tai se on puutteellinen, vahvistetulla elatussopimuksella tai oikeuden päätöksellä voi hakea kelan maksamaa elatustukea.
Elatusmaksun suuruuden arvioimiseksi lastenvalvoja kerää vanhempien varallisuustiedot. Ohjeena käytetään oikeusministeriön antamaa ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, joka löytyy täältä:
Avio- tai avoerotilanteessa vanhemmat voivat sopia alaikäisten lastensa huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Sopimuksella lapsen vanhemmat voivat sopia mm:
Elleivät vanhemmat kykene sopimaan lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella, voi vanhempi viedä asiaa ratkaistavaksi oikeusteitse käräjäoikeuteen.