Erasmus+ liikkuvuusjakson kokemuksia ja tunnelmia Zagrebista!

Reissu Zagrebiin käynnistyi 21.9. lentoteitse ja koin jo matkalla jännittäviä hetkiä kun lento oli myöhässä turbulenssin johdosta ja pelkäsin ehdinkö vaihtaa konetta Amsterdamissa. Onneksi ehdin juuri ja juuri ja pääsin perille Zagrebiin onnellisesti.

Maanantaina 22.9. tapasin yhteyshenkilöni Janja Maraksen, joka oli laatinut minulle tiiviin ohjelman nelipäiväiselle Job Shadowing-jaksolle. Jakson aikana tutustuin viiteen eri kirjastoon. Ensimmäisenä päivänä tutustuin Zagrebin keskuskirjastoon (Knjiznice grada Zagreb, perustettu 1907) sekä kirjastoverkkoon, Zagreb City Libraries, johon kuuluu 42 kirjastoa. Kirjastot olivat ennen itsenäisiä, mutta vuonna 2007 syntyi yhteinen kirjastoverkosto Zagreb City Libraries. Pidin myös itse esityksen, jossa kerroin yleisesti suomalaisesta kirjastoverkosta ja Lapuan kirjastopalveluista. Minua kierrätettiin kirjaston eri osastoilla. Kirjastossa oli aktiivista toimintaa ja erityisesti 65 + ikäisille tarjottiin säännöllisesti digiohjausta ja muita erityyppisiä työpajoja. Kirjojen yö on yksi merkittävä vuosittainen tapahtuma, jossa korostetaan ja juhlitaan  kirjoja, kirjallisuutta ja lukemista monin eri tavoin. Tapahtumassa on mukana lukuisia eri tahoja kirjastojen lisäksi kuten antikvariaatteja, kirjakauppoja, museoita, päiväkoteja, sairaaloita ja jopa Zagrebin eläintarha! Tapahtumia on pitkin Kroatiaa tuhansia. 

(Bookctopus, the mascot of the 2025 Croatian Book Night, designed by Boris Kuk. 

Reading is a must – no matter what (where, when and how))

Huomionarvoista oli se, että kirjasto toimii vanhassa rakennuksessa, jossa oli monta kerrosta ja tasoja, henkilökunnan työtiloja oli jopa kellarissa! Suurin osa aineistosta oli kauempana sijaitsevassa varastossa, josta aineistoa haettiin pari kertaa viikossa. Lastenosasto oli samassa korttelissa, mutta kulku sinne oli muutaman metrin päästä eri ovesta. Heillä oli perinteenä palkita ahkerin lukija. Monissa kirjastoissa tapahtumaa juhlittiin isosti ja usein lukijasta tehtiin oma posteri, joka oli kirjastossa esillä.

Zagrebin kirjastoissa on käytössä jäsenmaksu, joka on 7 €  vuodessa aikuisilta, tietyt ryhmät on vapautettu maksusta kuten esimerkiksi alle 15-vuotiaat ja työttömät. Tarjolla oli myös yhden päivän tai kuukauden jäsenyyksiä. Kirjastot ovat tärkeitä yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja alueensa asukkaille. Useissa rakennuksissa oli vuonna 2020 sattuneen maanjäristyksen aiheuttamia vauriota.

Aika lähelle nykyistä kirjastoa (radan toiselle puolelle) nousee uusi kirjasto 2027 Zagreb City Library Paromlin tai paremminkin City Library and Social  – Cultural Center Paromlin. Kustannusarvio tälle keskukselle on noin 94 – 95 miljoonaa euroa, Euroopan Unionin tuki on tästä noin 40 miljoonaa euroa. Paromlin on todella iso rakennuskompleksi, 36.000 m2.  Rakennukseen yhdistetään vanha osa (ent. mylly) ja uudisosa. Sinne suunniteltu jopa 5000 henkilön konserttisali, taidenäyttelytilaa, ja monenlaista kulttuuritoimintaa. Rakennuksessa tulee olemaan paljon lasipinta-alaa ja monenlaisia tiloja, esimerkiksi kahvila sekä vehreä sisäpiha. Rakennukseen tulee kirjaston aineistoa puolisen miljoonaa kappaletta, viihtyisiä opiskelu- ja oleskelutiloja sekä kivoja lukupaikkoja, muunneltavuutta. Kirjaston henkilökunta kuulosti olevan hiukan epäileviä ja pelokkaita tulevan muutoksen osalta (varmaan toimintatavat ja myös organisaatiorakenne voivat ja todennäköisesti muuttuvat), mutta toisaalta he olivat iloisia avarista uusista tiloista. Syntymässä on siis hyvin moderni uusi kirjasto tai pikemminkin kulttuurikeskus kokonaisuus. Se tulee olemaan kaupungin uusi merkittävä maamerkki, ylpeyden aihe.

Mitä mukaan reissusta? Sain hieman enemmän rohkeutta kohdata ihmisiä sekä verkostoitua ja puhua englantia (tosin olisi pitänyt ennen reissua ehtiä harjoitella englannin puhumista, keskustelemista). Keräsin hienoja kokemuksia, tein huomioita sekä sain ideoita yhteistyöhön. Totta kai reissuun mahtui pientä sählinkiä ja säätöä, kuten kai asiaan aina kuuluu. Huomasin myös sen mitkä asiat omassa kirjastossa ovat hyvin ja toimivat, mitä uutta voisi keksiä, jotain yhteistyötä Zagrebin suuntaan esimerkiksi. Zagrebista voisi ottaa mukaan hippusen enemmän yhteisöllisyyttä ja tietynlaista rakkautta, sitoutumista omaan kirjastoon ja sen merkityksen arvostamista. Lukemisen “ilosanoman” levittämisessä oli mukana tosi moni taho, kuten tuo vuosittainen tapahtuma Kirjojen yö osoittaa, joten tästä kenties voisi ottaa ”kopin” Lapualla. Tapaamani kirjastojen henkilökunta oli ystävällistä (joku oli odottanut vierasta ja kun saavuin sanoi: “ahaa, a girl from Finland”, toivottavasti ei ollut pettynyt kun en ihan tyttönen ole enää..;)) ja koska meillä kirjastoalalla työskentelevillä on yhteinen ”agenda” olimme nopeasti samalla aaltopituudella. Suomalaisia kirjastoja arvostettiin ja olimme heille hyvä esimerkki, jopa ihailun kohde. Zagrebissa oli helppo olla ja liikkua myös yksin, olin siis yksin reissussa…

Yhteistä kirjastoissa työskenteleville sekä Kroatiassa että Suomessa on henkilöstön aito ja sydämellinen työote. Muuten, Zagrebin katukuvassa oli useita pieniä kirjakauppoja, mitä Suomessa ei enää ole. Tiivistän havaintoni ja kokemukseni kolmeen keskeiseen pointtiin. Ensinnäkin rakennuksissa, joissa kirjastot sijaitsevat on paljon portaita ja eri tasoja, esteettömyys ja muunneltavuus eivät siten toteutuneet kovin hyvin. Toisekseen vapaaehtoiset olivat  näkyvästi mukana kirjaston toiminnassa esimerkiksi englannin keskustelupiirin, lukupiirin  tai työpajan vetäjinä. Eräs työpajan vetäjä oli ollut aikoinaan syrjäytymisvaarassa, mutta sai kirjaston järjestämästä tietokonekurssista kipinän opiskella lisää ja kouluttautua ohjaajaksi, kirjaimellisesti kirjasto pelasti hänet. Lisäksi kirjastojen toiminnassa oli erityyppisiä painotuksia johtuen muun muassa kirjaston sijainnista. Ja kolmanneksi, rakastuin Kroatiaan! Halu ja into lähteä uudestaan Erasmus+ liikkuvuusjaksolle kasvoi tämän tuoreen ensimmäisen kokemuksen myötä. Hvala!

(Alexandra ja Päivi kirjaston sisäänkäynnin edessä, Augusta Cesarca Library.  Alexandra oli lukenut Ulla-Lena Lundbergin kirjoja ja piti kovasti niistä. Kirjasto sijaitsee kauppakeskus- ja torialueen laidalla. Tämä on Zagrebin ainut myös omatoimikirjasto. Kirjastohenkilöstön suhtautuminen omatoimikirjastoihin oli vielä hieman torjuvaa.)

(Renata ja kumppanit, Medveščak Library. Tässä kirjastossa senioreiden lukupiiritoimintaa, lukupiirissä haluttiin tarjota nimenomaan laadukasta kirjallisuutta. He järjestivät jopa teatterimatkoja, ja muuta aktiivista toimintaa. Kirjasto on “vain aikuisille”, samassa korttelissa vähän matkan päässä oli lastenosasto.)

(Päivi, Jasna ja Iva, Bogdan Ogrizovic Library. Kirjasto sijaitsee kävelykadun varrella ja lähiympäristössä on paljon suurlähetystöjä. Kirjastonjohtaja Jasna teki paljon yhteistyötä eri maiden lähetystöjen kanssa. Lähetystöjen kautta tuli eri maista kirjastoon vieraita, mm. kirjailijoita, professoreita ja tutkijoita. Sofi Oksanen oli vieraillut tässä kirjastossa. Kirjasto oli myös suosittu kohtaamis- ja opiskelupaikka. Kirjaston aukioloajat ovat pitkät, kirjasto avoinna arkisin joka päivä kello 8 – 20 ja lauantaisin kello 8 – 14.)

24.10.2025

Reissuterveisin,

Päivi

Erasmus+ Vanha Paukku

Kirjastotoimenpäällikkö Päivi Pippola

Lapuan kaupunginkirjasto