Opiston historiaa
Lapualla haaveiltiin kansalaisopistosta useita vuosia. Vuoden 1956 helmikuussa pidettiin viimein kansalaisopiston perustamiskokous. Vielä saman vuoden syyskuussa aloitettiin ensimmäinen lukukausi. Lukukausi oli 12 viikon mittainen, ja se alkoi 23.9.1956.
Toiminta rakennettiin kannatusyhdistyspohjalle. Kaupungin tuki oli alusta alkaen opistolle taloudellisesti tärkeää.
Opiston käynnistämisessä unohtui yksi tärkeä asia: opetusministeriöltä oli jäänyt opetuslupa varmistamatta. Opetuslupa tarvitaan siihen, että opisto saa valtionapua toiminnan rahoittamiseen. Lapuan oma kansanedustaja Kustaa Tiitu otti asian hoitaakseen ja puhui opistolle opetusluvan muutamassa päivässä.
Ensimmäinen lukukausi sisälsi psykologiaa, puhetaitoa ja kirjallisuutta, kirjanpitoa, torvisoittoa ja naisten käsitöitä. Valikoimassa oli myös kaksi näytelmäpiiriä.
Kieliopintoja oli tarjolla suomen, ruotsin ja englannin kielissä. Yhdellä sadan markan ilmoittautumismaksulla sai osallistua niin monelle kurssille kuin halusi. Se oli pieni summa siihen maailman aikaan.
Opiston rehtorina aloitti Toivo Mäki. Opistolla ei alkuvaiheissa ollut omaa toimipaikkaa, joten kurssit järjestettiin kylien kansakouluilla. Päätoimipaikkana toimi keskuskansakoulu, josta oli vuokrattu kolme luokkaa.
Opistotoiminta koettiin tarpeelliseksi Lapualla. Jo ensimmäisenä syksynä opiskelijoita oli lähes 800. Tämä oli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin aloittaneella Seinäjoen kansalaisopistolla.
Opistossa on toiminut useita rehtoreita vuosikymmenien aikana. Päätoimipaikka on vaihtunut ja yhdistyspohjaisuus on vaihtunut kunnallisuuteen.
Yhteiskunnalliset muutokset ja valtion opistolle asettamat tehtävät ovat kehittäneet opiston toimintaa.
Erityisen tärkeä hetki oli Lapuan kuvataidekoulun perustaminen vuonna 2000. Kuvataidekoulu on jalostunut Taidekouluksi, joka antaa kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetusta myös käsityössä, teatteritaiteessa ja tanssissa.
Vuonna 2025 Lapuan kansalaisopisto kunnioittaa juuriaan toimien yhä aktiivisesti niin keskustassa kuin kylillä. Kurssi- ja koulutustoiminnan lähtökohtana ovat paikalliset tarpeet ja asukkaiden toivomukset sekä laajemmin yhteiskunnalliset kehittämistarpeet.
Jatkuva oppimisen uudistus ja osaamisperusteisuus on osa myös vapaan sivistystyön toimintatapoja. Nämä haastavat tarkastelemaan opistotoimintaa jatkuvan kehittämisen hengessä.
Haluatko tutustua tarkemmin Lapuan kansalaisopiston historiaan? Lähteenä on käytetty Teppo Ylitalon kirjoittamaa teosta Puoli vuosisataa opinteitä ja elämäneväitä. Teos julkaistiin vuonna 2006 kansalaisopiston 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Teosta on saatavilla opiston toimistolta.
