16.4.2025 Neljä eri konseptia lautashävikin vähentämiseksi testattu Lapuan yläkoululla
Hankkeessa on edetty siihen vaiheeseen, että taiteilija-asiantuntijoiden kehittämät, lautashävikin vähentämiseen tähtäävät ratkaisukonseptit on testattu Lapuan yläkoululla. Neljä taiteilija-asiantuntijaa kehitti jokainen yhden ratkaisukonseptin, jota testattiin viikon ajan maalis-huhtikuussa.
Ensimmäisellä testiviikolla testattiin Iina Taijonlahden kehittämää ideaa, jossa jokainen luokka ja osa koulun henkilökunnasta kirjoittivat kirjeen lautashävikkiin liittyen osana kirjeketjua. Kirjeet olivat luettavissa yläkoulun ruokalan aulassa ja kirjeketjut täydentyivät joka päivä uudella kirjeellä. Nuoret ja henkilökunta osoittivat toisilleen kysymyksiä ja pohtivat mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen. Tavoitteena oli lisätä keskustelua lautashävikistä sekä edistää oppilaiden, opettajien, keittiö- ja muun henkilökunnan vuoropuhelua.
Iina Taijonlahti kiinnittämässä kirjeitä yläkoulun ruokalan aulatilaan.
Toisella viikolla testattiin Aeon Luxin ideoimaa ratkaisua, jossa ruokailuajat kuulutettiin aina uuden ruokailuajan alkaessa. Tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että jonot pysyisivät lyhyempinä, kun oppilaat menisivät syömään heille varattuihin aikoihin kuulutusten myötä. Lisäksi kaksi urheilijaa, nyrkkeilijä ja Classic Krav Magassa 2. Danin mustan vyön ensimmäisenä naisena maailmassa ansainnut Jenni Taijonlahti ja ammattikoripalloilija, pitkään Lapuan Kobrissa pelannut Juho Lehtoranta kertoivat itsetuntemuksesta ja -varmuudesta nuorille. Tavoitteena oli edistää itsereflektiota sekä vähentää sosiaalisia paineita ruokailutilanteessa.
Juho Lehtoranta ja Jenni Taijonlahti (keskellä) kertomassa itsetuntemuksesta ja -varmuudesta Lapuan yläkoululla. Haastattelijana hankkeen projektipäällikkö Ella Wilén. Ratkaisun kehittänyt taiteilija Aeon Lux kuvassa oikealla.
Seuraavalla viikolla vuorossa oli Alexandra Marina Furubackan kehittämä konsepti, jossa kouluruokala muutettiin ravintolamaisemmaksi. Tarjottimista luovuttiin ja ruokalassa oli joka toisessa pöydässä värikkäät maustekorit. Ruokalaan tuli väljyyttä, kun pitkät pöydät eroteltiin pienemmiksi pöydiksi ja järjestystä muutettiin. Myös jonotus linjastolle ja astianpalautukseen kokivat muutoksen tilantunteen vahvistamiseksi ja jonotusruuhkan helpottamiseksi. Ruokalaan tuli 18 istumapaikkaa lisää aiempaan verrattuna baarituolien ja pyöreiden pöytäryhmien myötä. Ratkaisua ohjasi lautashävikin vähentämisen ohella tavoite siitä, että aiempaa useampi nuori söisi koululounaan ruokalan ollessa viihtyisämpi ja tilavamman tuntuinen uudelleenjärjestämisen myötä.
Alexandra Marina Furubacka järjestämässä yläkoulun ruokalaa valmiiksi testiviikkoaan varten.
Viimeisellä testiviikkolla Eero Tiittulan tavoitteena oli vähentää lautashävikkiä minimoimalla ruokailuun liittyviä stressitekijöitä. Konkreettisena toimenpiteenä oli ruokailun dramaturgian uudelleen suunnittelu. Ruokailua tarkasteltiin sosiaalisena tapahtumana, johon vaikutettiin erilaisin performanssein. Tämän lisäksi tilaa pyrittiin muuntamaan rauhallisemmaksi ja vähemmän meluisaksi. Keittiöön asennettiin akustiikkapaneeleita, pöytäryhmät laitettiin uuteen järjestykseen ja ruokalan poikki laitettiin verhokujat ja verhot. Koulussa oli ruokailuun ja oman nälän arvioimiseen liittyvää taidetta.
Eero Tiittula ripustamassa verhoja yläkoulun ruokalasaliin tilan rajaamiseksi.
Seuraavaksi hanketiimi tarkastelee testiviikoilta kerättyä dataa ja toimenpiteiden vaikutusta lautashävikkiin ja muihin ruokailuun vaikuttaviin tekijöihin. Tämän jälkeen hanketiimi yhdessä monialaisen työryhmän kanssa tekee päätöksen siitä, mitkä kaksi konseptia jatkavat hankkeen seuraavaan vaiheeseen, eli pidempään testaukseen paikallisilla alakouluilla.
Kuvat: Jenni Latva